︎

Pinja Nikki


Henkilökuvat
Yksittäiset muotokuvat
Kuvasarjat
Riina Tanskanen
Omakuvat

Reportaasit ja projektit
SYLin liittokokous
Myllykoski lopettaa työt
Elontien palstaviljelijät
Metsästysseura Kaiku
Mielenosoitukset
Järjestöille

Info & contact Instagram: @pinjanikki

Pinja Nikki

Valokuvaaja, toimittaja & viestinnän tekijä

Elontien palstaviljelijät 


Elontien palsta-alueella viljelee noin 300 viljelijää. Alue sijaitsee Länsi-Pakilassa, Helsingissä. 2022.

Anja ja Pentti aloittivat palstaviljelyn Elontiellä vuonna 1975. Aluksi heidän palstansa sijaitsi toisella puolella aluetta, ja onhan Elontien palsta-alue vuosikymmenten aikana muutenkin muuttunut paljon. Kysyin, miten 47. viljelykesäänsä aloitteleva pari neuvoisi viljelyä aloittavaa henkilöä. Anjan ja Pentin mukaan innostus on tärkeää. Viljely vaatii kärsivällisyyttä, koska palsta tarvitsee hoivaa pitkin kesää – ei voi vain laittaa siemeniä maahan, ja odottaa hienoa satoa syksyksi. He rohkaisivat kysymään neuvoa naapureilta tai vanhemmilta, jos jotain asiaa ei osaa itse. Aulilla on käynnissä 12. palstavuosi Elontiellä. Perunat kukkivat komeasti Ollin (kuvissa) ja Tytin palstalla kesäpäivänseisauksen ilta-auringossa. Ensimmäisenä viljelyvuonna he kastelivat perunoita maltillisesti. Sadosta tuli todella hyvä. Seuraavana vuonna he kuuntelivat muiden puheita, “ei perunoita tarvitse kastella”. Kuivan kesän aikana sato ei ollutkaan yhtä hyvä kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna he uskaltavat kastella sään mukaan, ja se näyttääkin toimivan erinomaisesti. Myös herneiden viljelystä on opittu. ”Tukeminen kannattaa tehdä heti kun pystyy. Muuten menee maata pitkin pian”, sanoo Olli, kun kietoo herneiden ympärille narukehikkoa. Heillä on ollut yhteinen palsta vuodesta 2020. Tulevaisuus näyttää selkeältä palstan suhteen: viljely jatkuu myös ensi vuonna. Auli painottaa olevansa viljelykierron kannattaja. Viljelykierto tarkoittaa, että kasvin paikkaa vaihdetaan vuosittain. Kierron myötä kasvit säilyvät terveempinä. Hän on myös innokas kaalin viljelijä. Sen, kuten monen muunkin lajin, viljelyssä haasteita aiheuttavat alueella temmeltävät jänikset. Lisäksi kaalin kanssa täytyy olla tarkka, koska Aulin mukaan se voi tuoda mukanaan monia kasvitauteja. Hän haluaa istuttaa joka vuosi jotain uutta. Tämän vuoden uusi tulokas ei ole vielä tiedossa. Viime vuonna se oli maissi! Yhdentoista viljelyvuoden aikana ehtii oppimaan paljon. Enää Regina ei käännä maata. Savisuudestaan huolimatta maa vain paranee. Nykyisin hän viljelee kateviljelyn periaatteella. Katteeksi sopivat esimerkiksi oljet, lehdet ja kasvijätteet. Viljelijä ripottelee sen kasvimaalleen. Kate maatuu, ravitsee ja pitää rikkaruohotkin loitolla. Regina käyttää palstallaan katteena esimerkiksi naapuriltaan saamaa ruohosilppua. Kateviljely noudattaa maan omaa kiertokulkua. Kun maan muokkaaminen pidetään minimissään, maaperä saa olla rauhassa. Pieneliöt rakentavat omia reittejään maahan, jonka myötä maaperä on huokoisempaa. Näin esimerkiksi happi säilyy siinä paremmin. Reginan kasvimaalla on monia tuttuja, perinteisiä vihanneksia. Mutta on jotain erikoisempaakin! Tänä vuonna ensimmäistä kertaa testissä ovat köynnöstävä malabarinpinaatti ja munakoiso. Munakoisot ovat syöntivalmiita nyt, kananmunan kokoisina.